perjantai 20. toukokuuta 2016

*Jokin ällön ylipirteä otsikko*

Kevät on jo pitkällä. Minä en ole paljon ehtinyt roikkua koneella, en lukemassa enkä kirjoittamassa. Enkä muuten ole ehtinyt tehdä käsitöitäkään.


Minua on purrut sitkeää tautia levittävä Sportius Kärpäsys. Epäilen kyseessä olevan muuttolintujen tavoin kesäksi paikalle tuleva rotu, joten olen ottanut kaiken ilon irti niin kauan kuin sitä kestää.


Vapaa-aika kuluu sujuvasti pyöräillen, lenkkeillen ja salilla. Blogin nimi voisi hyvin olla Aloittelevan urheiluaddiktin päiväkirja.


Onneksi on Instagram. Tykkään siitä kovasti, kiva ottaa arjen pienistä hetkistä kuvia ja ladata ne Instaan. Etenkin nyt kun jouduin ostamaan uuden puhelimen, missä on huomattavasti parempi kamera kuin entisessä.

Tämän postauksen kuvat löytyvät Instatililtäni. Jos haluat nähdä lisää (myös muuta kuin urheiluun liittyvää!), löydät minut sieltä @jane_crapbag

Aurinkoista viikonloppua! Pitäkää hyvää huolta itsestänne! :)

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Kevättä langoissa

Pääsin ilokseni osallistumaan Lankamaailman keväiseen blogitapaamiseen. Oli mukava ilta hyvässä seurassa ja upeiden lankojen keskellä.

En tainnut ollut täysin omalla mukavuusalueellani, sillä en onnistunut montaa (hyvää) kuvaa illasta saamaan. Onneksi meitä oli iso porukka paikalla joten muiden osallistujien blogeista näette enemmän illan kulusta. Listan osallistujista löydätte tämän postauksen lopusta. 


Alkuun saimme hemmottelua kultahippukuohuvan kera. En olekaan ennen maistanut kultahippuja. Tai siis en edelleenkään ole, koska minun lasiini ei osunut yhden yhtä hippusta. Malinille kiitos lasin lainasta kuvaa varten! :)


Lankamaailman Elina esitteli meille kevään ihania lankauutuuksia. Värit olivat keväisen hempeitä. Osa oli vanhoja tuttuja laatuja mutta erityisen iloinen yllätys oli, että Lankamaailmassa on nyt jonkin verran myös luksuslankoja.

Taideterapiainfossa saimme kuulla muodoista, millainen voima niissä on ja millainen tyyppi valitsee millaisen muodon. Huomasin olevani viehättynyt pääasiassa geometrisistä ja symmetrisistä muodoista. Katsokaapa vaatteitanne ja kotianne, millaisia muotoja löydätte?

Saimme mukaamme myös lahjakassit. Sieltä löytyi monta mieluisaa yllätystä.


Hjertegarnin pellavalla höystettyä puuvillaa pari kerää. Ja katsokaa tuota vyötettä, minuun osui ja upposi. Vanhat Hjertegarnin vyötteet ovat mielestäni vanhanaikaisen näköisiä mutta nämä olivat silmäämiellyttävän raikkaat. Kuka tietää mikä kukka vyötteessä komeilee?


Liekö vyötteellä vai pellavalla vai millä vaikutus, mutta tätä lankaa lähti mukaani vielä paidallisen verran. Laskin entten tentten kumman lahjakassissakin olleista väreistä valitsen ja lopulta päädyin harmaaseen. Joku huikkasi, että kyseessä on syksyn trendiväri!

Puuvillateema jatkui kun kassista löytyi pari kerää Cotton nr. 8:ia ja sama määrä Blend bamboota. Jälkimmäinen on minulle tuttu, mutta Cotton kasista en ollut ennen kuullut. Se kuulemma soveltuu hyvin keskosille virkattaviin mustekaloihin. Ehkäpä myös hyllypitseihin - rekvisiittana olevan Suuri Käsityö -lehden mukaan nuo nostalgiset pikkukäsityöt ovat nyt uudessa nousussa. 


Viimeinen lankayllätys oli puuvillasekotteinen stretchlanka. Valkoisena. Siis valkoiset stretchsukat. Nyt sanon, että Lankamaailma vetää minua ihan uusille ulottuvuuksille. Ehkäpä annan idean vielä vähän hautoa, jospa jostain vielä putkahtaisi hyvä ohje jonka mukaan voisin testata tätä minulle täysin uutta lankaa.

Sain myös täydennystä puikkoihin. Olen ihastunut edellisellä kerralla saatuihin KnitPron Zing-puikkoihin ja nyt sain pyörözingit. Vastaavasti olen aiemmin ostanut KnitPron pyörö-Symfoniet, nyt sain niistä sukkapuikot. Ihan mahtavaa. Kyllä vain huomaa kun neuloo laadukkailla puikoilla!


Ostoslistani ainokainen, KnitPron Waves-virkkuukoukku löysi myös tiensä kassan kautta kotiini. Ergonominen koukku tulee tarpeeseen virkatessani keittiön mattoa.



Kiitos Lankamaailmalle ja kanssabloggareille hauskasta illasta! Toivottavasti nähdään taas! 

torstai 24. maaliskuuta 2016

Keskeneräiset kaksi tuhannesta

Tiedättehän sen tunteen kun selailee nettiä, lehtiä tms ja ihania neule- tai virkkausohjeita sataa silmille? Tai kun käväisee ohikulkumatkalla lankakaupassa "ihan vain katsomassa, en tietenkään osta mitään"? Molemmissa tapauksissa huomaa kohta ottaneensa talteen vinon pinon ohjeita ja poistuvansa kaupasta pehmeät uudet langat kassissa.

Olen aiemminkin myöntänyt olevani lankahamsteri ja UFOjen keräilijä. Nyt olen löytänyt lääkkeen, mikä toivottavasti auttaa edes keskeneräisten töiden valmiiksi saattamiseen. Ja sen jälkeen (joskus moooonen lankakerän jälkeen) voin taas myöntää itselleni luvan vierailla lankakauppaan!

Ja se lääke. Ihana Silmukan saalistaja pyöräytti käyntiin Kevään keskeneräiset -haasteen! Lupailee hän palkintoakin haasteessa onnistuneiden kesken, mutta ihan rehellisesti en kaipaile nyt palkintoja. Muuta kuin sen ilon, mikä syntyy kun neuloo viimeisenkin silmukan ja päättelee viimeisenkin langan pätkän.

Ajattelin lähteä haasteeseen kahdella työllä. Ensimmäinen ei pitäisi olla paha, valmista pitäisi syntyä heti kun vain saan nostettua puikot käsiin ja vietettyä niiden kanssa pari iltaa. Kyseessä on Tampereen messuilta ostettu Arne&Carlos-lanka ja siitä villasukat pojalle. Ensimmäinen on jo valmis ja toinen puolessavälissä, eli kantalapun kohdalla.


Toinen projekteista onkin "vähän" suurempi. Olen jo kahdesti aloittanut projektin näistä langoista. Kolmas kerta toden sanoo ja nyt langat haluavat muotoutua keittiöön matoksi. Nähtäväksi jää haukkaanko tässä kohtaa liian suuren palan. Vaikka onhan tässä pari kuukautta aikaa, haaste loppuu toukokuun lopussa.


keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Uuden opettelua

Blogielämä ja tosielämä eivät kulje aina (ikinä?) käsikädessä. Viime kuukaudet ovat olleet blogissani hiljaisia kun taas omassa elämässä on tapahtunut paljon isoja asioita. Uusi työ + uusi koti + uusi (tai itseasiassa vanha) pääluku kotona ovat pitäneet minut kiireisenä.

Sitä mukaa kun auringon säteet lisääntyvät ja muuttolaatikoiden määrä ympärilläni pienenee pääni ja päiväni alkavat taas täyttyä mukavista asioista, joihin kuuluvat muun muassa käsityöt, elokuvat, ystävät ja tietysti bloggaaminen.

Vielä kuitenkin löytyy paikoilleen laitettavia tavaroita joten ihan vielä en pääse nauttimaan. Ensin työt ja sitten huvi - eikö niin? :)

Photo from jane_crapbag

Aurinkoista viikkoa!

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Elämää linssin läpi

Hyvää uutta vuotta! Hiljaisuus blogin puolella on seurausta edelleen jyllänneistä pöpöistä. Sormet ristiin, että heti uudenvuodenpäivänä alkanut sairastelu olisi nyt lopultakin ohi ja loppuvuoden saisin nauttia terveistä päivistä.

Tänään tein jotain, mitä olin suunnitellut jo muutaman kuukauden. Lähdin Helsinkiin erään ranskalaisen miehen takia. Nimittäin Henri Cartier-Bressonin. Ateneumissa on hänen kuvistaan näyttely vielä tämän kuun viimeiseen päivään asti.


Onko Henri Cartier-Bresson (1908-2004) teille tuttu? Hän oli viime vuosisadan merkittävimpiä valokuvaajia. Cartier-Bresson matkusti kamera kaulassaan neljän vuosikymmenen aikana ympäri maailmaa ja oli todistamassa sekä tavallisten ihmisten arkipäivää että maailman suurien nimekkäiden henkilöiden edesottamuksia. Hän kuvasi toisen maailmansodan keskitysleireiltä vapatuvia vankeja; hän oli Kiinassa kun Mao Zedong joukkoineen marssi Pekingiin; hän kuvasi Gandhin vain hetkeä ennen tämän salamurhaa; hän kuvasi Picassoa ja Matissea työssään sekä paljon muita tunnettuja taiteilijoita, kirjailijoita, elokuvaohjaajia.

Minua kosketti erityisesti teos, mikä on kuvattu vuonna 1947 New Yorkissa. Pakolaislaiva oli saapunut maahan ja äiti on löytänyt Eurooppaan jääneen ja nyt laivan mukana tulleen aikuisen poikansa. Kuvassa he syleilevät kyynelehtien niin, että meinasi minunkin silmäkulmasta vierähtää kyynel.

Oletko sinä jo käynyt katsomassa Henri Cartier-Bressonin näyttelyn? Mikä kuva jäi sinun mieleesi? Ja te, jotka ette ole vielä käyneet katsomassa: hop-hop - kaksi viikkoa aikaa!

Näyttelyn aikana innostuin jälleen mustavalkoisista kuvista niin, että olihan minunkin otettava pari kuvaa. Ei ihan Cartier-Bressonin tasoa, mutta hän ei kuvannutkaan huonolla älypuhelimella :)



Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa sunnuntai-iltaa, kuullaan taas!

perjantai 4. joulukuuta 2015

Pikkuisen pikkujoulutunnelmaa

Kunhan kuumehöyryiltäni jaksoin nousta ylös, leivoimme tämän joulun ensimmäiset piparit. Pieni leipuri laittoi taustalle joululauluja (nykyään ne soitetaan näemmä YouTuben kautta). Ei haitannut yhtään vaikka hänen suosikkinsa Tonttujen jouluyö ja Joulupukki matkaan jo käy soi yhä uudelleen ja uudelleen :)

Entiseltä työkaverilta saatu glögipullo (oli muuten hyvää, kiitos vielä kerran!) huuhteli hyvin vastaleivotut piparit kurkusta.


Tein muutaman Aurapiparin ylijäämäjuustomurusta. Melko hyvää, suosittelen!



Pitäkäähän silmät auki, poika oli kuulemma jo nähnyt tontun vilahtavan koulumatkallaan!

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Korttitehtaalta iltaa!

Eilen pääsin taas askartelemaan onnittelukorttia, tällä kertaa äitini syntymäpäivän kunniaksi.

Ei tarvinnut pitkään miettiä millaisen kortin tekisin kun muistin kaapissa olevat tapettikirjat ja sieltä erään tietyn ovi-ikkuna-tapetin. Siitä se ajatus sitten lähti :) Sisko tai äiti eivät tahtoneet uskoa, että olen tehnyt itse kortin, joten kaipa siitä sitten hyvä tuli :)





Tätä postausta kirjoittaessani tajusin, että en ole näyttänyt millainen isänpäiväkortti tehtiin pojan kanssa isälleni. Isänpäiväkorttiin täytyi etsiä inspistä Pinterestistä. Isäni osti syksyllä traktorin, joten tiesin heti kun oikea korttimalli osui kohdalle! Maalia (sinistä tietenkin!) pojan jalkaan ja pian kortti oli valmis. Tästä tulikin tosi hauska!


Ja lopuksi ensimmäisen adventti-illan tunnelmia. Paree sulkea korvat ikkunan takaa tulevasta sateen ropinasta..