Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2014.

Joulun tunnelmaa

On päästy jo joulupäivän iltaan. Aatto meni minulta rattoisasti vatsataudissa. Onneksi vaikuttaa olleen nopeasti ohi menevää laatua, tänään on jo oikein hyvä olo ja ruokakin on maistunut.

Joitakin kuvia on kuitenkin saatu otettua, tässä teillekin meidän tämän vuoden joulutunnelmia.

Kuusi oli tänä vuonna juuri oikeanlainen; sopivan korkuinen ja eritäin tuuhea. Alle kuitenkin mahtui oikein mukava määrä lahjoja.


Sillä aikaa kun minä mahakivuissani katsoin lempijouluelokuvaani...


... muu perhe vietti joulua ilman minua. Pieni tonttupoikani oli innoissaan kaikista lahjoista.

Mies ja poika tulivat syömisten ja lahjojen jälkeen takaisin kotiin jatkamaan lahjojen avausta. Lahjoja oli riittävästi. Pojan suosikkilahjat olivat mummulassa avatuista Harry Potter ja kotona avatuista Lego City lentokone ja Skylander Trap Team -peli.

Piparit olimme pojan kanssa tehneet ja koristelleet viime viikonloppuna. Tänään sain viimein sitten kasattua meille piparikylän. Ajattelin, että tällainen sopisi minunki…

Hyvää ja tunnelmallista joulua kaikille!

Pienille sormille

Ystävälläni on onnea saada vauva tammikuussa. Kävin hänen luonaan kylässä pari viikkoa sitten ja vein mukanani pienet "lämpimäiset" vauvaa varten. Olen huomannut, että jos aikoo tehdä vastasyntyneelle jotain kannattaa antaa ne jo ennen vauvan syntymää, koska muuten vaarana on, että vauva ehtii kasvaa liiaksi.

Tällaiset suloisuudet siis lähtivät ystäväni tulevalle pienokaiselle, toivottavasti loppuraskaus sujuu hyvin ja vauvaa syntyy hyväkuntoisena. Pieni hattu ja lapaset lämmittävät sitten tammipakkasissa.




Lankana käytin Novita Woolia.
Pipon ohje on täältä.
Lapaset ovat omasta päästä.

Ensimmäiset ompelukset

Koko syksyn etsin uutta trikoopipoa. En vain millään löytänyt sellaista, mikä olisi miellyttänyt. Sitten isäni päätti ilahduttaa tyttäriään uusilla ompelukoneilla. Ja kuin tilauksesta Noshin mainos pompsahti silmieni eteen Facebookissa. Kuvassa oli ihanaa orgaanista trikoota (puuvillajersey, onko sama asia kuin trikoo...??) juuri minun näköisessä kuosissa. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Laitoin heti tilauksen menemään. Täytyy myöntää, että yllätys oli suuri, kun puoli tuntia tilauksesta sain sähköpostin, että tilaus on jo postitettu!

Googlasin muutamia trikoopipojen ohjeita ja niitä yhdistelemällä tein omani. Mittasin päänympäryksen, poistin siitä muutaman sentin, piirsin ympyrän, leikkasin halkion, saksin kankaan ja hurautin pipon. Kieltämättä piposta tuli ehkä vähän liian pitkä ja tyhjää jäi pipon päähän vähän turhan paljon, mutta kyllä se näinkin menee oikein mainiosti.




Kankaista (pipo on siis kääntöpipo ja toinen puoli on musta) jäi vielä suikaleet jäljelle, joten tein vielä …

Pääasiaa

Täytyy tunnustaa, olen kameraujo. Joudun aika harvoin kameran toiselle puolelle - ja tässä tapauksessa se tarkoittaa siis sitä puolta, missä siitä kamerasta ei pidetä itse kiinni. Lähes aina kuvani epäonnistuvat. Mikä siis eteen kun sain uuden ompelukoneen, olin ommellut elämäni ensimmäisen pipon ja halusin näyttää sen teillekin? Pääostoksille!

Mielessäni oli jo pään tilausvaiheessa suunnitelma.



Sain viimein käyttää (pienen) osan yli kaksi vuotta hillotusta The New York Timesta. 
Parin tunnin jälkeen: 




Nyt minulla on pää, joka todennäköisemmin onnistuu kuvissa paremmin kuin oma pääni JA se näyttää mahtavan hienolta! 
Mitä tulee pipoon, josta tämä kaikki alkoi - teen siitä oman postauksen.

Messutuliaiset Tampereelta

Tämän postauksen otsikon piti kuulua "Tampereella nähtyä" tms, mutta tietenkin kaikki minun Tampereella otetut valokuvat ovat puuroa eli käyttökelvottomia. Saatte siis tyytyä pelkkiin tuliaisiin.

Ennen sitä voisin kuitenkin mainita, että messut olivat ihan kelvolliset. En nyt lähtisi luettelemaan ylistyssanoja, mutta en käytä myöskään alistavia. Yllättävän vähän löysin ostettavaa - ei ollut hulluja messutarjouksia ja joillakin osastoilla oli niin kova ryysis, että ei sekaan mahtunut. Blogeja lukiessa tuli pariin otteeseen tuliaiskateus - jotkut olivat löytäneet kivoja juttuja, jotka eivät osuneet minun silmiini.

Ja tässä ne minun tuliaiset. Eiran lankojen osastolta Langin Merino satakakskymppistä - ajattelin ilahduttaa miestäni merinopipolla, mutta ryökäle olikin poissaollessani käynyt ostamassa merinovillaisen merkkipipon - mikä pettymys ja takaisku. Ehkä kuitenkin toteutan suunnitelmani (eri mallilla tosin, koska olin suunnitellut tekeväni juuri sellaisen kun hän oli ostan…

Lämpöä, kiitos!

Jalkoja paleltaa ja on pimeää. Kyllä syksy on nyt jo pitkällä. Viimeistään tässä vaiheessa vuosittain alan haaveilla takasta. Voi teitä onnekkaita joilta se löytyy, itse kantaisin mielelläni selkä vääränä halkoja ja taistelisin tulitikkujen kanssa, jos vain minullakin olisi takka.

Yksi ikisuosikeistani on englanilaistyylinen avotakka. Suomessa se ei kai ole hyväksyttävä takkamalli (?), mutta hätätapauksessa hyväksyisin sellaisen sähköisenäkin versiona. Siis jos vaihtoehtona olisi se tai ei takkaa lainkaan.

Viime vuoden Avotakan Design-numerossa oli eräs kaunis yksilö. Nimittäin Porin Matti. Eihän minulla vain ole mitään mahdollisuuksia saada tuollaista, koska asumme vääränlaisessa talossa. Mutta aina voi haaveilla.. :)


Ei muuta kuin villasukat jalkaan ja viltin alle ensi kevättä ja kesää odottelemaan!

Halloween-juhlat

Böö! Tänä vuonna olimme hyvissä ajoin juhlimassa Halloweenia. Nimittäin kesäkuussa! Kyllä, lapsi halusi synttärijuhlat Halloween-teemalla. Mitä siitä, että oli kesä.

Pinterestistä löytyi paljon hyviä ideoita Halloween-pöytään. Lisäksi koristeeksi löytyi jätesäkkiä, kaapin perukoilta oranssia servettiä ja Toys'R'Usista vielä kasa rottia. Pyöräytin jokaiselle juhlijalle tikkarista, nenäliinasta ja kangasnauhasta haamut.


Tarjolla oli noidan luudanvarsia, sisälmyksiä ja sääriluita - tai särkiluita, kuten lapset niitä nimittivät.


Boolimaljassa kellui jääkäsi ja noidansormikeksit olivat niin aidon näköiset, että lapset eivät uskaltaneet syödä niitä lainkaan.!


Tein ensimmäistä kertaa pinjatakakun. Ohjeen sovelsin useammasta versiosta. Kakkulevyt värjäsin mustaksi ja oranssiksi. Sisälle "pikkumatoja" ja kakun päälle suklaakuorrutus sekä tekotaiteellinen hämähäkin seitti. Väliin laitoin jonkun rahkatäytteen. Täytyy sanoa, että kakusta tuli erittäin onnistunut ja sopi myös aik…

Syys on saapunut

Syksyiset terveiset täältä sairasmajasta! Alkaa tulla kuukauden päivät täyteen tätä räkätautia, eikä loppua näy. Se näkyy myös viime aikojen aktiivisuudessani tai tarkemmin sanottuna aktiivisuuden puutteessa.

Jotain olen sentään saanut tehtyä. Poikani tilasi minulta pääkallovillasukat. Toiveena oli, että toinen sukka on sininen ja toinen punainen ja molemmissa on joka puolella pääkalloja. Sääriluita ei saanut olla, vain pääkallot. Sinistä ja valkoista 7 Veljestä löytyi omasta takaa ja sopiva punainen sävy löytyi lähikaupasta.

Suunnittelin silmukkamäärälle sopivan pääkallokuvion ja aloin työhön. Olisinkohan kantapään alkuun päässyt kun päätin kokeilla sukkaa pojan jalkaan. Noh, siinähän kävi niin, että sukka ei mennyt jalkaan. Ei muuta kuin kaikki pois ja isommalla silmukkamäärällä (ja siten myös uudella, isommalla kuviolla) uuteen, parempaan alkuun!

Poikakin taisi jo odottaa sukkia ja oli ottanut kuvan keskeneräisestä työstä - löysin tämän eilen kun latasin kuvia koneelle. Hyvältä näy…

Piha ja puistotie

Haluan esitellä teille erään mahtavan jutun!


Ystäväni Sarica jäi toimistotöistä opintovapaalle opiskellakseen viherrakentamisen artesaaniksi. Nyt hän on avannut omat sivut ja tekee tilauksesta asiakkaille pihasuunnitelmia. Aikaisemmin tämä luova ja kauneutta rakastava naisihminen opiskeli myös sisustussuunnittelua, mikä varmasti tukee puutarhasuunnittelua hyvin.


Itse olen lumoutunut Sarican kauniista nettisivuista, motivaatiosta ja nopeasta oppimisesta. Hän on myös saanut hienoja projekteja ja opettavaisia harjoittelupaikkoja mitkä ovat auttaneet uuden ammattitaidon karttumisessa.

Mikäli asut pääkaupunkiseudulla tai Kymenlaaksossa ja tarvitset apua pihan tai sen osan suunnittelussa, voin lämpimästi suositella Saricaa. Lisätietoja löytyy Piha ja puistotien nettisivuilta.

Sarican blogista löytyy myös muun muassa hurjan paljon taustatietoja hänen tekemistään töistä, blogi löytyy täältä.



Tsemppiä ja paljon töitä Saricalle - ei muuta kuin sormet multaan!

ps. Tämä ei ollut maksettu mainos va…

Mitä mummolle lahjaksi

Mummoni syntymäpäivä oli lähestymässä. Mitäköhän voisin neuloa hänelle lahjaksi..

Villasukat tuntui tylsältä idealta. "Ai mutta hei, huivi - senhän tekee nopeasti!" Ja ei kun Raverlyyn selaamaan ohjeita.

Löytyi tämä Dropsin huivi. Ei kun lankakauppaan! Päädyin ihanaan Hot Socks Spectraan ja ostin vielä ensimmäiset puiset pyöröpuikot.

Alku lähti hankalasti - puikoissa oli pieni viilto, johon lanka jäi aina kiinni. Yritin sinnitellä, mutta lopulta oli luovutettava, otettava kauppiaaseen yhteyttä ja odottaa postilaatikkoon uusia puikkoja.

Päivät kuluivat ja syntypäivät lähestyivät.

Syntymäpäivät menivät. Huivi jatkoi hidasta etenemistään. Yliarvioin oman neulomisnopeuteni. Huivi ei valmistunut syntymäpäiväksi. Noh, lahja tulee sitten myöhässä.

Lähes puoli vuotta (!!) syntymäpäivistä huivi lopulta valmistui ja mummo sai lämmikettä hartioille. Mitäs siitä, vaikka elettiin kuuman kesän kuumimpia päiviä - kyllä se kylmä talvi taas pian tulee. Mummo nauroi saadessaan lahjan niin pal…

Keltaiset ja oranssit

Viimeistä viedään. Värihaasteen innoittamana olen esitellyt teille jo punaiset ja violetit, siniset ja turkoosit, vihreät, mustat ja valkoiset sekä ruskeat ja harmaat lankani. Tänään vuorossa keltaiset ja oranssit sävyt. Muutama kerä kertyi näitäkin, en siis joutunut jättämään mitään haasteen osa-aluetta väliin.



Puikoilla olevia lankoja en ottanut mukaan haasteeseen ja lisäksi kasojen alta löytyi joitakin jo kuvattuja sävyjä - ne jäi myös pois kuvista. Kutakuinkin tässä siis oli esiteltynä kaikki haasteen alussa olleet lankani. Kuten ensimmäisessä postauksessa kerroin, vein osan langoista kirppikselle. Karkeasti sanottuna yksi muuttolaatikollinen meni kirppikselle ja reilut kaksi laatikollista jäi vielä odottamaan puikoille pääsyä. Suurin osa langoista on sellaisia, etten vielä tiedä mihin ne käytän, mutta joitakin varten olen jo kaavaillut jotain käyttökohdetta.

Kirppiselle meni 4 525 g lankaa (joista paria kerää lukuunottamatta meni kahdessa päivässä - hienoa!)

Minulle neulottavaksi…

Ruskeat ja harmaat

Toiseksi viimeinen päivä Värihaastetta. Tänään esittelen teille ruskeat ja harmaat langat.



Näistä sanoisin, että yllättävän vähän harmaata. Ruskeasta taas en juurikaan pidä, mutta täytyy myöntää ihastuneeni tuohon tumman ruskeaan Piki Huopaseen. Täytyy vielä keksiä mitä siitä tekisin.

Black 'n' white

Värihaasteen neljäs päivä ja teemaväreinä musta ja valkoinen. Ei vähentynyt langan määrä vaan päinvastoin otti huisin ison askelen kohti suurempia tilavuuksia. Näitä klassisia värejähän tarvitsee aina!



Oli muuten melko haastavaa valokuvata näitä kahden ääripään värejä samaan kuvaan. En ole itse kyllin tyytyväinen kuvien lopputulokseen, mutta aina ei voi onnistua - eikö niin?

Vihreät

Värihaasteessa on päästy vihreisiin. Lähestulkoon ainoa kohde, missä pidän vihreästä on kevään vihreät koivun lehdet. En osaa pukeutua vihreään, enkä varmaan oikein tehdäkään vihreästä mitään. Jokunen kerä tätäkin väriä kuitenkin on varastoihini kertynyt, tässä siitä todiste



Näinköhän päivä päivältä lankojen määrä vain pienenee...