Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Betonista

Olen jo pitkään halunnut kokeilla betonitöitä. Aiemmin syksyllä äitini tuoma macaronrasia suorastaan huusi päästä kynttilänjalaksi.

Tänään ensimmäisen adventin kunniaksi täytin rasian toiveen ja valoin siihen betonia. Betonin lisäksi olin ostanut valmiiksi myös kynttilänpidikkeitä.



Betonityöt löysivät heti paikkansa omasta suosikkitekniikkakavalkadista. Nopeaa, saa tehdä sinne päin jos siltä tuntuu ja voi tehdä joko rosoista tai sileää. Suosittelen kokeilemaan jos ette ole vielä kokeilleet! Askartelukaupasta saa askartelubetonia pienemmissä ämpäreissä jos meno rautakaupan isoille säkeille tuntuu alkuun liian rohkealta.


Hyvää ensimmäistä adventti-iltaa!

Lämpimiä toiveita

Tapahtuipa eräänä kylmänä ja lumisena marraskuun päivänä, että minulla oli todella huono fiilis. Pitkä päivä töissä, kuun asento epäedullinen, kylmä, pimeä... Halusin vain pakata kimpsuni ja kampsuni, ja hypätä ensimmäiseen lentokoneeseen, mikä veisi jonnekin kauas ja lämpimään. No, todellisuushan siinä iski päin näköä ja jouduin vain mököttämään itsekseni ja yrittämään valaa itseeni jonkin näköistä toivoa, että selviäisin tästäkin talvesta hengissä.

Nukuin yön ja seuraavana päivänä menin surffailemaan lentoja (kuten monesti aiemminkin, ihan vain "huvin vuoksi"). En meinannut uskoa silmiäni kun näin edessäni lähestulkoon liian halvat lennot Kanarialle! Voiko tuo hinta todellakin pitää paikkansa? Eihän noin edullisesti lennä välttämättä edes Tukholmaan!

Hetken mietittyäni ja pientä apupotkua takapuolelleni saatuani järjestin itselleni viikon loman, sovin majoituksen, ostin lennot ja aloin pakata matkalaukkua. Puolitoista vuorokautta myöhemmin kävelin Helsinki-Vantaan lentoken…

Haaveita talviunesta

Helposti luulisi, että olen ollut kesäunella mutta kyllä se niin on, että haaveilen karhun elämästä.

Elohopean jäädessä lämpömittarissa alle + 20 asteen alan haaveilla talviunesta. Voi miten ihanaa olisikaan käpertyä pieneen koloon sykkyrälle ja nukkua lumien sulamiseen asti!

Koska edellä mainittu ei ole mahdollista joudun tyytymään huiveihin ja viltteihin kääriytymiseen. Siellä villasukat jalassa haaveilen lämpimämpään ilmanalaan muuttamisesta. Etelä-Eurooppa, Etelä-Amerikka... Mikä olisi hyvä asuinpaikka, mistä löytäisin töitä... Tässä kohtaa joudun pettymään jo toistamiseen. Lapsen koulu, ystävät ja harrastukset ovat täällä. Hän ei halua muuttaa edes naapuripaikkakunnalle, miten voisin viedä hänet kokonaan pois tutusta elämästä. En mitenkään.

Kaivanpa siis kesällä otetut valokuvat esiin ja jatkan lämpimästä haaveilua. Jospa tänä talvena tottuisin jo tähän kylmyyteen!








 Ps. Vakuutusmyyjät, älkää turhaan soittako minulle Koska talviharrastuskausi alkaa niin onko sinulla tarvittavat va…

*Jokin ällön ylipirteä otsikko*

Kevät on jo pitkällä. Minä en ole paljon ehtinyt roikkua koneella, en lukemassa enkä kirjoittamassa. Enkä muuten ole ehtinyt tehdä käsitöitäkään.


Minua on purrut sitkeää tautia levittävä Sportius Kärpäsys. Epäilen kyseessä olevan muuttolintujen tavoin kesäksi paikalle tuleva rotu, joten olen ottanut kaiken ilon irti niin kauan kuin sitä kestää.


Vapaa-aika kuluu sujuvasti pyöräillen, lenkkeillen ja salilla. Blogin nimi voisi hyvin olla Aloittelevan urheiluaddiktin päiväkirja.


Onneksi on Instagram. Tykkään siitä kovasti, kiva ottaa arjen pienistä hetkistä kuvia ja ladata ne Instaan. Etenkin nyt kun jouduin ostamaan uuden puhelimen, missä on huomattavasti parempi kamera kuin entisessä.

Tämän postauksen kuvat löytyvät Instatililtäni. Jos haluat nähdä lisää (myös muuta kuin urheiluun liittyvää!), löydät minut sieltä @jane_crapbag

Aurinkoista viikonloppua! Pitäkää hyvää huolta itsestänne! :)

Kevättä langoissa

Pääsin ilokseni osallistumaan Lankamaailman keväiseen blogitapaamiseen. Oli mukava ilta hyvässä seurassa ja upeiden lankojen keskellä.

En tainnut ollut täysin omalla mukavuusalueellani, sillä en onnistunut montaa (hyvää) kuvaa illasta saamaan. Onneksi meitä oli iso porukka paikalla joten muiden osallistujien blogeista näette enemmän illan kulusta. Listan osallistujista löydätte tämän postauksen lopusta. 

Alkuun saimme hemmottelua kultahippukuohuvan kera. En olekaan ennen maistanut kultahippuja. Tai siis en edelleenkään ole, koska minun lasiini ei osunut yhden yhtä hippusta. Malinille kiitos lasin lainasta kuvaa varten! :)

Lankamaailman Elina esitteli meille kevään ihania lankauutuuksia. Värit olivat keväisen hempeitä. Osa oli vanhoja tuttuja laatuja mutta erityisen iloinen yllätys oli, että Lankamaailmassa on nyt jonkin verran myös luksuslankoja.

Taideterapiainfossa saimme kuulla muodoista, millainen voima niissä on ja millainen tyyppi valitsee millaisen muodon. Huomasin olevani viehä…

Hyvää pääsiäistä!

Keskeneräiset kaksi tuhannesta

Tiedättehän sen tunteen kun selailee nettiä, lehtiä tms ja ihania neule- tai virkkausohjeita sataa silmille? Tai kun käväisee ohikulkumatkalla lankakaupassa "ihan vain katsomassa, en tietenkään osta mitään"? Molemmissa tapauksissa huomaa kohta ottaneensa talteen vinon pinon ohjeita ja poistuvansa kaupasta pehmeät uudet langat kassissa.

Olen aiemminkin myöntänyt olevani lankahamsteri ja UFOjen keräilijä. Nyt olen löytänyt lääkkeen, mikä toivottavasti auttaa edes keskeneräisten töiden valmiiksi saattamiseen. Ja sen jälkeen (joskus moooonen lankakerän jälkeen) voin taas myöntää itselleni luvan vierailla lankakauppaan!

Ja se lääke. Ihana Silmukan saalistaja pyöräytti käyntiin Kevään keskeneräiset -haasteen! Lupailee hän palkintoakin haasteessa onnistuneiden kesken, mutta ihan rehellisesti en kaipaile nyt palkintoja. Muuta kuin sen ilon, mikä syntyy kun neuloo viimeisenkin silmukan ja päättelee viimeisenkin langan pätkän.

Ajattelin lähteä haasteeseen kahdella työllä. Ensimmäine…

Uuden opettelua

Blogielämä ja tosielämä eivät kulje aina (ikinä?) käsikädessä. Viime kuukaudet ovat olleet blogissani hiljaisia kun taas omassa elämässä on tapahtunut paljon isoja asioita. Uusi työ + uusi koti + uusi (tai itseasiassa vanha) pääluku kotona ovat pitäneet minut kiireisenä.

Sitä mukaa kun auringon säteet lisääntyvät ja muuttolaatikoiden määrä ympärilläni pienenee pääni ja päiväni alkavat taas täyttyä mukavista asioista, joihin kuuluvat muun muassa käsityöt, elokuvat, ystävät ja tietysti bloggaaminen.

Vielä kuitenkin löytyy paikoilleen laitettavia tavaroita joten ihan vielä en pääse nauttimaan. Ensin työt ja sitten huvi - eikö niin? :)



Aurinkoista viikkoa!

Elämää linssin läpi

Hyvää uutta vuotta! Hiljaisuus blogin puolella on seurausta edelleen jyllänneistä pöpöistä. Sormet ristiin, että heti uudenvuodenpäivänä alkanut sairastelu olisi nyt lopultakin ohi ja loppuvuoden saisin nauttia terveistä päivistä.

Tänään tein jotain, mitä olin suunnitellut jo muutaman kuukauden. Lähdin Helsinkiin erään ranskalaisen miehen takia. Nimittäin Henri Cartier-Bressonin. Ateneumissa on hänen kuvistaan näyttely vielä tämän kuun viimeiseen päivään asti.


Onko Henri Cartier-Bresson (1908-2004) teille tuttu? Hän oli viime vuosisadan merkittävimpiä valokuvaajia. Cartier-Bresson matkusti kamera kaulassaan neljän vuosikymmenen aikana ympäri maailmaa ja oli todistamassa sekä tavallisten ihmisten arkipäivää että maailman suurien nimekkäiden henkilöiden edesottamuksia. Hän kuvasi toisen maailmansodan keskitysleireiltä vapatuvia vankeja; hän oli Kiinassa kun Mao Zedong joukkoineen marssi Pekingiin; hän kuvasi Gandhin vain hetkeä ennen tämän salamurhaa; hän kuvasi Picassoa ja Matissea työ…