Siirry pääsisältöön

Tekstit

Uusia tuulia

Tämä blogi on tehnyt hidasta kuolemaa jo hyvän tovin. Olen pohtinut paljon erilaisia asioita viime vuoden ja lopulta eräs niistä asioista konkertisoitui. Päätös lopettaa tämä Maison Mimizan ja aloittaa uusi. Tulen kirjoittamaan asioista, joista saan energiaa ja jotka tekevät minut hyvänvoivaksi ja onnelliseksi. Niitä ovat muun muassa lukeminen, käsityöt, liikunta ja matkustaminen. Kohti unelmia! Kiitos teille lukijoille tästä matkasta ja tervetuloa kulkemaan Kultaista polkua kanssani! http://kultainenpolkublog.blogspot.fi/   Minut löytää myös Instasta @jane_crapbag  
Uusimmat tekstit

Testattu ja hyväksi todettu

Uskaltauduin vihdoin ja viimein ilmoittautumaan Raverlyssa testineulojaksi. Valitsin sellaisen mallin, minkä tällainen hidas ja kädet muutakin tekemistä täynnä oleva neuloja saa valmiiksi määräaikaan mennessä. Pipo. Kiirehän siinä tuli, mutta sain ihan ajoissa pipon valmiiksi ja lähetettyä raportin mallin suunnittelijalle. Kokemus oli tosi kiva, vaikka vähän teki vaikeaa pysyä tiukasti ohjeessa sortumatta soveltamiseen. Mitäs tykkäätte? Pipo pääsee ehdottomasti käyttöön ja pipokelejä varmasti riittää vielä vähän aikaa. Malli: Chunky 4 Cables Hat / Nicki Lantz Lanka: Novita Tempo Ja kyllä minä ehdin jo tehdä toisenkin vähän soveltaen, mutta siitä hieman myöhemmin. Ihanaa sunnuntai-iltaa! Minä vietän tämän illan Rimakauhun ja rakkauden parissa - JEE!

Käsityötaidetta

Hupsistarallaa-blogin Terhi oli käynyt Keravan taidemuseossa Näkyväksi neulottu -näyttelyssä ja se kuulosti niin mageelta jutulta, että olihan sitä itsekin lähdettävä Keravalle. Etukäteen minua kiinnosti etenkin Kaija Papun virkattu poliisiauto, minkä missasin sen ollessa näytillä Kiasmassa. Suurin osa teoksista oli minulle ennestään tuntemattomia ja ihastuin niihin todella. Kaikki teokset olivat erittäin hienosti ja/tai hauskasti toteutettu ja muutama erityisesti kosketti minua. Tässä muutama kuva näyttelystä, mutta nähtävillä on paljon enemmän ja annan erittäin lämpimän suosituksen menemään katsomaan näyttely paikan päälle. Viiden euron pääsymaksu tuskin jää esteeksi. Onkohan tämä norjalainen "rahamies" hurjistunut viimeaikojen dopingskandaleista... Noora Schroderuksen seteliteokset naurattavat. Tämä on osa Tanya Akhmetgalievan teoksetsa, mikä kertoo sairaalan elämästä.   Kirjotut perhoset olivat erittäin kauniita kokonaisuuksia. Näiden tekijä

Frillahame

Hyvää alkanutta vuotta 2017! Olen huomannut olevani todellinen pitkänmatkan juoksija. Hitaasti mutta (epä)varmasti saan keskeneräisiä käsitöitä valmiiksi. Tämä hame valmistui vihdoin ja viimein viime vuoden lopussa. Pitkään maaliviiva häämötti ja lopulta sain ommeltua puuttuneen resorin hameen vyötärölle. Ajoitus osui kuitenkin nappiin, juurikin siskontyttöni syntymäpäiväjuhlien aamuna. Resori kiinni ja autoon! Siskontyttö ihastui lahjaksi saamaansa hameeseen ja täytyy sanoa, että hame on hänelle juuri täydellinen. Valitettavasti minulla ei ole näyttää teille kuvia hameesta hänen päällään joten joudutte tyytymään näihin kuviin, mitkä nappasin pikaisesti ennen kuin kääräisin lahjan pakettiin. Kuvitelkaa 8-vuotias tyttö hameen sisään iso ja ylpeä hymy huulille :) Tädin sydäntä lämmittää kun siskontyttö on pukeutunut tähän hameeseen jokainen kerta kun hänet olen sittemmin nähnyt. Paras kiitos mitä toivoa saattaa! Virkkasin hameen Lankamaailmasta saadusta Nordlysin villast

Betonista

Olen jo pitkään halunnut kokeilla betonitöitä. Aiemmin syksyllä äitini tuoma macaronrasia suorastaan huusi päästä kynttilänjalaksi. Tänään ensimmäisen adventin kunniaksi täytin rasian toiveen ja valoin siihen betonia. Betonin lisäksi olin ostanut valmiiksi myös kynttilänpidikkeitä. Betonityöt löysivät heti paikkansa omasta suosikkitekniikkakavalkadista. Nopeaa, saa tehdä sinne päin jos siltä tuntuu ja voi tehdä joko rosoista tai sileää. Suosittelen kokeilemaan jos ette ole vielä kokeilleet! Askartelukaupasta saa askartelubetonia pienemmissä ämpäreissä jos meno rautakaupan isoille säkeille tuntuu alkuun liian rohkealta. Hyvää ensimmäistä adventti-iltaa!

Lämpimiä toiveita

Tapahtuipa eräänä kylmänä ja lumisena marraskuun päivänä, että minulla oli todella huono fiilis. Pitkä päivä töissä, kuun asento epäedullinen, kylmä, pimeä... Halusin vain pakata kimpsuni ja kampsuni, ja hypätä ensimmäiseen lentokoneeseen, mikä veisi jonnekin kauas ja lämpimään. No, todellisuushan siinä iski päin näköä ja jouduin vain mököttämään itsekseni ja yrittämään valaa itseeni jonkin näköistä toivoa, että selviäisin tästäkin talvesta hengissä. Nukuin yön ja seuraavana päivänä menin surffailemaan lentoja (kuten monesti aiemminkin, ihan vain "huvin vuoksi"). En meinannut uskoa silmiäni kun näin edessäni lähestulkoon liian halvat lennot Kanarialle! Voiko tuo hinta todellakin pitää paikkansa? Eihän noin edullisesti lennä välttämättä edes Tukholmaan! Hetken mietittyäni ja pientä apupotkua takapuolelleni saatuani järjestin itselleni viikon loman, sovin majoituksen, ostin lennot ja aloin pakata matkalaukkua. Puolitoista vuorokautta myöhemmin kävelin Helsinki-Vantaan lento

Haaveita talviunesta

Helposti luulisi, että olen ollut kesäunella mutta kyllä se niin on, että haaveilen karhun elämästä. Elohopean jäädessä lämpömittarissa alle + 20 asteen alan haaveilla talviunesta. Voi miten ihanaa olisikaan käpertyä pieneen koloon sykkyrälle ja nukkua lumien sulamiseen asti! Koska edellä mainittu ei ole mahdollista joudun tyytymään huiveihin ja viltteihin kääriytymiseen. Siellä villasukat jalassa haaveilen lämpimämpään ilmanalaan muuttamisesta. Etelä-Eurooppa, Etelä-Amerikka... Mikä olisi hyvä asuinpaikka, mistä löytäisin töitä... Tässä kohtaa joudun pettymään jo toistamiseen. Lapsen koulu, ystävät ja harrastukset ovat täällä. Hän ei halua muuttaa edes naapuripaikkakunnalle, miten voisin viedä hänet kokonaan pois tutusta elämästä. En mitenkään. Kaivanpa siis kesällä otetut valokuvat esiin ja jatkan lämpimästä haaveilua. Jospa tänä talvena tottuisin jo tähän kylmyyteen!  Ps. Vakuutusmyyjät, älkää turhaan soittako minulle Koska talviharrastuskausi alkaa nii