Maison Mimizan

Viikonloppuna oli Tampereen kädentaitomessut. Tarkoitus oli viettää koko viikonloppu Tampereella, mutta suunnitelmat tuppaavat välillä muuttumaan joten minun kässäviikonloppu typistyi yhteen vierailupäivään eilen sunnuntaina. Matkalla huomasin, että kamera jäi kotiin joten oli pakko turvautua puhelimen kameraan. Tällä kertaa kuitenkin huonoja pikseleitä vielä huonompi oli kuvaaja - ne muutamat kuvat mitkä messuilta otin, olivat täysin epäonnistuneet. Nyt en siis valitettavasti pääse esittelemään teille messujen antia muuten kuin omien ostosteni kautta. Kotiutin messuilta Arne&Carlosta, reumalankaa, Louhittaren Luolan Väinämöistä, Norjalaiskuviot-kirjan (Tämä minulla on aiemmin ollut kirjastosta lainassa - ihana kirja täynnä ihania töitä. Kirjoneuleet, täältä tullaan!) , heijastinkangasta, pari joululahjaa sekä taivaallisen suussasulavaa ranskalaisruotsalaista tryffeliä.  Väinämöiseen minulla on jo projekti tiedossa ja väriksi valikoitui ihana Valaan laulu - eihän ...

Tämän postauksen otsikon piti kuulua "Tampereella nähtyä" tms, mutta tietenkin kaikki minun Tampereella otetut valokuvat ovat puuroa eli käyttökelvottomia. Saatte siis tyytyä pelkkiin tuliaisiin. Ennen sitä voisin kuitenkin mainita, että messut olivat ihan kelvolliset. En nyt lähtisi luettelemaan ylistyssanoja, mutta en käytä myöskään alistavia. Yllättävän vähän löysin ostettavaa - ei ollut hulluja messutarjouksia ja joillakin osastoilla oli niin kova ryysis, että ei sekaan mahtunut. Blogeja lukiessa tuli pariin otteeseen tuliaiskateus - jotkut olivat löytäneet kivoja juttuja, jotka eivät osuneet minun silmiini. Ja tässä ne minun tuliaiset. Eiran lankojen osastolta Langin Merino satakakskymppistä - ajattelin ilahduttaa miestäni merinopipolla, mutta ryökäle olikin poissaollessani käynyt ostamassa merinovillaisen merkkipipon - mikä pettymys ja takaisku. Ehkä kuitenkin toteutan suunnitelmani (eri mallilla tosin, koska olin suunnitellut tekeväni juuri sellaisen kun hän oli os...

En ensin aikonut käydä tänä vuonna Habitaressa lainkaan, mutta muutin mieltä saatuani messuille ilmaislipun. Ja täytyy sanoa, että ei siellä juuri mitään ollut... Tukholman Formex-messut tuoreena mielessäni Habitare hävisi ihan mennen tullen. Melko lailla samoja juttuja kuin aikaisempina vuosina, ei mitään uutta ja yllättävää. Myöskään osastojen somistukset jäivät tooooosi paljon jälkeen verrattaessa Formexin mahtaviin somistuksiin. Näissä kuvissa varmaan ainoat kivat jutut, mitä sieltä bongasin: Tällaisen maton voisin ottaa omaan kotiin. Ihana Palmikko-kuosi Protoshopin osastolla Hauskat valaisimet, myöskin Protoshopin osastolla. Kerran painettaessa valo syttyi/sammui ja pitkään painamalla valon pystyi himmentämään. Petaus ja etenkin käsinkudottu sängynpääty minun mieleen! Minusta lienee tullut vanha, koska olen alkanut tykätä ryijyistä. Etenkin tämä Käsityön ystävien ryijy kiehtoi raikkaudellaan ja modernilla kuosillaan. Marimekko ...

Terveisiä Tukholmasta! Kävin ensimmäistä kertaa ammattimessuilla Formexissa. Ja ihastuin. Oli niin mukavaa kiertää upeasti laitettuja messuosastoja ilman, että sadat ja tuhannet ihmiset tönivät vieressä. Lisäksi esimerkiksi Habitareen verrattuna koin, että Formexissa oli paljon enemmän nähtävää. Jos jollekin Formex on vieras tapahtuma sanottakoon, että mainostavat itseään pohjoismaisten sisustusmuotoilun suurimmaksi messutapahtumaksi. Mitään uutta messut eivät varsinaisesti tarjoilleet, mutta sain kyllä hyvin aikani kulumaan siellä puolentoista päivän ajan. Kuluneet olivat myös jalat... Tässä teillekin muutama otos messuilta. Väri-iloittelua oli monellakin osastolla. Tee-se-itse-teema oli vahvasti esillä. Tässä posliinin- ja lasin palasista tehtyjä kattokruunuja sekä erilaisista posliiniesineistä rakennettuja kynttilänjalkoja ja kerroslautasia. Minun silmää miellyttävät tällaiset yksinkertaiset, graafiset kokonaisuudet. Luonto oli myös vahasti es...

Etsin alkukesästä kuumeisesti pienehköä aarrearkkua. S täytti 6 vuotta, ja kaverisynttäreillä oli merirosvoteema. Tehtävä osoittautui liian vaikeaksi - en löytänyt mistään sopivaa. Itseasiassa ainoa aarrearkku minkä löysin, oli piñjata... Noh, ei siis auttanut muua kuin alkaa väsäillä sitä itse! "Onneksi" meillä lojui ylimääräinen pahvilaatikko ja pakkausteippiä ja siispä ilta kului ihan mukavasti aarrearkkua askarrellessa ja samalla tv:tä katsellessa (minähän en osaa vain katsoa tv:tä, pakko samalla virkata, neuloa tms). Pari tuntia ja edellisten tarvikkeiden lisäksi merirosvotatuointipaketista leikattu kuva ja tulos oli tämä (sisällä karkkikoruja ja suklaakolikoita): Aarteita odotettavissa myös Kampin Narinkkatorilla lauantaina 31.8. kun Suomen Käsityöyrittäjät järjestää Kampin Käsityökortteli -tapahtuman! Sinne minä ainakin aion mennä tekemään löytöjä - tule sinäkin! :)

Kaapelitehtaalla oli tänä viikonloppuna kuudes vuosittainen Kierrätystehdas-tapahtuma. Tapahtumassa oli ekologisten ja eettisten periaatteen mukaan valmistettuja tuotteita myyviä yrityksiä ja organisaatioita, kierrätysaiheisia työpajoja, muotinäytöksiä, Ilmaistori jne. En ole aikaisempina vuosina osallistunut tapahtumaan, mutta pidin siitä niin, että varmasti menen toistekin. Myynnissä oli upeita tuotteita ja sain kuulla Tekstiilipankista ja muista mahtavista uutuuksista. Vaikka alue oli verrattain pieni, sain siellä kulumaan parisen tuntia. Tutustuin heti alkuun Harriet Lindin taiteilemiin kierrätyskoruihin. Minun oli "pakko" ostaa kierrätetyistä kahvikapseleista tehdyt Nescafe-korvakorut. Lisäksi ostin häneltä vetoketjuista tehdyn sormuksen. Tässä korusaalis kotona kuvattuna: Kotilaiturin osastolta nappasin tämän kuvan vanhoista räsymatoista tehdyistä säkkituoleista. Ne olivat todella raikkaita ja ihania, ja ehdottomasti ottaisin mieluummin tuollaisen kuin Fatbo...

Heippa pitkästä aikaa. Vaikka siltä ehkä vaikuttaakin, en jatkanut New Yorkin lomaani suunniteltua viikkoa pidemmäksi. Syksy pääsi minuun käsiksi, enkä ole saanut aikaiseksi juuri mitään. Ainoa mitä iltaisin saan tehdyksi, on Mahjongin pelaaminen tai Pinterestin selaaminen. Haaveilen kaikesta, mitä haluaisin tehdä, mutta mitään en saa aikaiseksi. Tai no, se on valhe, olenhan saanut muutaman rivin neulottua erääseen neulokseen ja virkkasin trikookuteesta mattoakin, kunnes kude pääsi loppumaan ja matto jäi kesken. Olen ostanut ko. kuteen pari vuotta sitten Porvoon Tee-tee-kaupasta. Oulunkylän Lankamaailmasta etsin, mutta oikeaa sävyä en löytänyt. Liekö pitää Porvooseen lähteä, takuuta sieltäkään oikean sävyn löytämiseen ei varmastikaan ole. Edessä saattaa siis olla tuskallinen purkaminen ja kuteen saattaminen uuteen olomuotoon. Millään en haluaisi joutua purkamaan, olenhan kovin ylpeä aikaansaannoksestani. Syksyn positiivinen asia: Tampereen käsityömessut ovat tulevana viikonloppun...