Siirry pääsisältöön

Pääasiaa

Täytyy tunnustaa, olen kameraujo. Joudun aika harvoin kameran toiselle puolelle - ja tässä tapauksessa se tarkoittaa siis sitä puolta, missä siitä kamerasta ei pidetä itse kiinni. Lähes aina kuvani epäonnistuvat. Mikä siis eteen kun sain uuden ompelukoneen, olin ommellut elämäni ensimmäisen pipon ja halusin näyttää sen teillekin? Pääostoksille!

Mielessäni oli jo pään tilausvaiheessa suunnitelma.




Sain viimein käyttää (pienen) osan yli kaksi vuotta hillotusta The New York Timesta. 

Parin tunnin jälkeen: 





Nyt minulla on pää, joka todennäköisemmin onnistuu kuvissa paremmin kuin oma pääni JA se näyttää mahtavan hienolta! 

Mitä tulee pipoon, josta tämä kaikki alkoi - teen siitä oman postauksen.

Kommentit

  1. No siinäpä vasta tyylikäs pää, nyt kelpaa kuvailla pipoja! Vaikka oma pääsikin varmasti sopisi kuviin hyvin ;D Sitä on vain helposti liian itsekriittinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Päätä tosiaan kehtaa pitää tuossa esillä silloinkin, kun se ei ole "töissä"

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käsityötaidetta

Hupsistarallaa-blogin Terhi oli käynyt Keravan taidemuseossa Näkyväksi neulottu -näyttelyssä ja se kuulosti niin mageelta jutulta, että olihan sitä itsekin lähdettävä Keravalle.


Etukäteen minua kiinnosti etenkin Kaija Papun virkattu poliisiauto, minkä missasin sen ollessa näytillä Kiasmassa. Suurin osa teoksista oli minulle ennestään tuntemattomia ja ihastuin niihin todella. Kaikki teokset olivat erittäin hienosti ja/tai hauskasti toteutettu ja muutama erityisesti kosketti minua.

Tässä muutama kuva näyttelystä, mutta nähtävillä on paljon enemmän ja annan erittäin lämpimän suosituksen menemään katsomaan näyttely paikan päälle. Viiden euron pääsymaksu tuskin jää esteeksi.




Onkohan tämä norjalainen "rahamies" hurjistunut viimeaikojen dopingskandaleista... Noora Schroderuksen seteliteokset naurattavat.


Tämä on osa Tanya Akhmetgalievan teoksetsa, mikä kertoo sairaalan elämästä.



Kirjotut perhoset olivat erittäin kauniita kokonaisuuksia. Näiden tekijä tipahti mielestäni, vinkatkoon …

Testattu ja hyväksi todettu

Uskaltauduin vihdoin ja viimein ilmoittautumaan Raverlyssa testineulojaksi. Valitsin sellaisen mallin, minkä tällainen hidas ja kädet muutakin tekemistä täynnä oleva neuloja saa valmiiksi määräaikaan mennessä. Pipo.

Kiirehän siinä tuli, mutta sain ihan ajoissa pipon valmiiksi ja lähetettyä raportin mallin suunnittelijalle. Kokemus oli tosi kiva, vaikka vähän teki vaikeaa pysyä tiukasti ohjeessa sortumatta soveltamiseen.

Mitäs tykkäätte? Pipo pääsee ehdottomasti käyttöön ja pipokelejä varmasti riittää vielä vähän aikaa.



Malli: Chunky 4 Cables Hat / Nicki Lantz
Lanka: Novita Tempo

Ja kyllä minä ehdin jo tehdä toisenkin vähän soveltaen, mutta siitä hieman myöhemmin.

Ihanaa sunnuntai-iltaa! Minä vietän tämän illan Rimakauhun ja rakkauden parissa - JEE!

Korttitehtaalta iltaa!

Eilen pääsin taas askartelemaan onnittelukorttia, tällä kertaa äitini syntymäpäivän kunniaksi.

Ei tarvinnut pitkään miettiä millaisen kortin tekisin kun muistin kaapissa olevat tapettikirjat ja sieltä erään tietyn ovi-ikkuna-tapetin. Siitä se ajatus sitten lähti :) Sisko tai äiti eivät tahtoneet uskoa, että olen tehnyt itse kortin, joten kaipa siitä sitten hyvä tuli :)





Tätä postausta kirjoittaessani tajusin, että en ole näyttänyt millainen isänpäiväkortti tehtiin pojan kanssa isälleni. Isänpäiväkorttiin täytyi etsiä inspistä Pinterestistä. Isäni osti syksyllä traktorin, joten tiesin heti kun oikea korttimalli osui kohdalle! Maalia (sinistä tietenkin!) pojan jalkaan ja pian kortti oli valmis. Tästä tulikin tosi hauska!


Ja lopuksi ensimmäisen adventti-illan tunnelmia. Paree sulkea korvat ikkunan takaa tulevasta sateen ropinasta..