Siirry pääsisältöön

Päivä Helsingissä

Vaikka armas pääkaupunkimme on vain muutaman kilometrin päässä kotoani, en kovin usein eksy ihan kaupunkiin asti. Tänään minulla oli siihen oiva tilaisuus kun ystäväni pyysi minut lounastreffeille. Hänen palattuaan takaisin töihin kävin kiertelemässä vähän itsekseni.

Ensin pysähdyin Punaisen Ristin Veripalveluun. Olen jo pitkään miettinyt verenluovuttamista, mutta en ole koskaan sitä kuitenkaan tehnyt. Ennen kuin nyt. Olin jo niin kohdalla, eikä paikassa ollut jonoa joten olisi ollut silkkaa tyhmyyttä olla menemättä. Ei sattunut yhtään :) Punainen Risti lisäksi tarjoaa luovuttajille mehua, voileipiä, keksiä, pähkinöitä, Marianne-karkkeja ja mitä vielä.


Päivän hyvän työn jälkeen suuntasin Fredalle. Alkupätkä oli vähän tylsä, vanhoja tuttuja paikkoja, enkä pysähtynyt juuri missään. Kaunisteen myymälä oli ensimmäinen jossa kävin, ja voi että mikä ihana tunnelma siellä oli! Astuessani ovesta sisään unohdin heti ulkona olevan kylmän lokakuisen päivän niin lämminhenkinen fiilis kaupassa oli. Mitään ei kuitenkaan tällä kertaa tarttunut mukaan.

En viitsinyt nyt mennä kahville, mutta bongasin huiman hauskannäköisen kahvilan. Tänne on ehdottomasti tultava joskus!


Kahvilaa vastapäätä on Peroban myymälä. Voi että, toinen toistaan ihanampia esineitä. Etenkin tuo kuvassa oleva matto! Olisin niin halunnut ottaa sen heti mukaan. Tällä kertaa jätin sen kuitenkin kauppaan. Kuulin myyjän kertovan toiselle kiinnostuneelle maton olevan erittäin suosittu. En ihmettele miksi.


Samaisesta Perobasta löytyi myös tämä hauska lamppu. Se jäi myös kauppaan. Sen sijaan kotiutin Perobasta muutaman pienen asian, en ehtinyt vielä ottaa niistä kuvaa mutta ehkä voisin joskus vilauttaa niitä teillekin.


Ison Roban ja Fredan risteyksessä oleva Plootu oli minulle täysin uusi tuttavuus. Myynnissä oli mm. teollishenkisiä huonekaluja. Minun silmään osui naulakko - miten täydellinen se olisikaan eteiseen!


Tykkään kierrellä eri kaupoissa ja sen minkä olen nykyään huomannut on, että voin imeä kaupoissa olevaa kauneutta sisääni ja tulla jo siitä iloiseksi. Nuorempana halusin ostaa minua ilahduttaneita esineitä, mutta nyt voin tulla iloiseksi vain kauneutta ihastellessani. Toki joskus on kiva ostaakin, en kiellä sitä :)

Näiden lisäksi kaupunkiin jäi vielä kauppoja missä olisin halunnut poiketa, eli täytynee tehdä pian uusi retki.

Nyt sen sijaan lähden erääseen hauskaan tilaisuuteen, minulle uusi kokemus ja vähän jännittää! Palataan siihen kuitenkin vielä pian!

Mukavaa iltaa kaikille!

Kommentit

  1. Sulla on ollut mukavan tuntuinen päivä Helsingissä :) Tuo kahvila ei sano minullekaan mitään vaikka samoja katuja tulee usein tallusteltua. Pitänee mennä joku päivä ihan käymään kaffella siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä, ihanan rauhallinen ja aurinkokin paistoi :) Jos (kun) ehdit käydä siellä ennen mua niin kerropa sitten mitä tykkäsit.

      Poista
  2. Harvoin mäkään viitin Helsinkiin lähteä. Tänään oli hyvä syy. Miten ois jos tulisit rohkeasti mukaan Peroba Cafeen neuletapaamiseen joka kuun ensimmäinen keskiviikko Espooseen. Ens keskiviikkona mukana on Lanitium Ex Machina. Laitan tarkat tiedot blogiini viikonloppuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, miksi en tiennyt tuosta paikasta silloin kun asuin vielä Leppävaarassa. Nyt siis asun jo Vantaalla joten sen ja pojan harrastuksen vuoksi en todennäköisesti juurikaan pääse osallistumaan. Mutta kiitos vinkistä, pidän korvan takana sen varalla, että joskus pääsisinkin osallistumaan.

      Poista
  3. Samoja kauppoja mä kiertelin viime viikolla. Plootussa tosiaan oli erikoisia mutta kivoja tavaroita. Samaista lamppua Perobassa katselin ja kommentoin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusia tuulia

Tämä blogi on tehnyt hidasta kuolemaa jo hyvän tovin. Olen pohtinut paljon erilaisia asioita viime vuoden ja lopulta eräs niistä asioista konkertisoitui. Päätös lopettaa tämä Maison Mimizan ja aloittaa uusi.

Tulen kirjoittamaan asioista, joista saan energiaa ja jotka tekevät minut hyvänvoivaksi ja onnelliseksi. Niitä ovat muun muassa lukeminen, käsityöt, liikunta ja matkustaminen. Kohti unelmia!

Kiitos teille lukijoille tästä matkasta ja tervetuloa kulkemaan Kultaista polkua kanssani!


http://kultainenpolkublog.blogspot.fi/

Minut löytää myös Instasta @jane_crapbag

Korttitehtaalta iltaa!

Eilen pääsin taas askartelemaan onnittelukorttia, tällä kertaa äitini syntymäpäivän kunniaksi.

Ei tarvinnut pitkään miettiä millaisen kortin tekisin kun muistin kaapissa olevat tapettikirjat ja sieltä erään tietyn ovi-ikkuna-tapetin. Siitä se ajatus sitten lähti :) Sisko tai äiti eivät tahtoneet uskoa, että olen tehnyt itse kortin, joten kaipa siitä sitten hyvä tuli :)





Tätä postausta kirjoittaessani tajusin, että en ole näyttänyt millainen isänpäiväkortti tehtiin pojan kanssa isälleni. Isänpäiväkorttiin täytyi etsiä inspistä Pinterestistä. Isäni osti syksyllä traktorin, joten tiesin heti kun oikea korttimalli osui kohdalle! Maalia (sinistä tietenkin!) pojan jalkaan ja pian kortti oli valmis. Tästä tulikin tosi hauska!


Ja lopuksi ensimmäisen adventti-illan tunnelmia. Paree sulkea korvat ikkunan takaa tulevasta sateen ropinasta..

Juhannuksen perunasalaatti

Keskikesä. Ei kyllä tunnu siltä kun lämpömittari nousee vain kymmenen asteen paikkeille. Eilen juhlittiin juhannusta kylmimmässä säässä 30 vuoteen. No, ei auta kuin toivoa suunnan olevan vain ylöspäin loppukesän osalta.

Menimme eilen viettämään iltapäivää ja iltaa ystäväperheen luokse. Lupasivat pitää grillin kuumana. Minä lupasin tuoda täytettä grilliin ja mahaan. Marinoin kanaa ja paprikaa, ja tein superhyvää perunasalaattia.

Pilkoin


kevät(puna)sipulia,


avokadoa, kurkkua,


ja valkosipulia.

Sekoitin vihreät.



Keitin ja pilkoin uusia perunoita ja


lisäsin ne sekaan.

Sekoitin


2 dl kermaviiliä, 1 dl ranskankermaa, suolaa, pippuria ja hieman sinappia.

Kermaviilisekoitus joukkoon ja avot!





Salaatti sai hyvät kehut juhannuspöydässä. Suosittelen kokeilemaan!

Lapset houkuttelivat meidät vielä katsomaan kokkoa. Olisivat halunneet nähdä koko kokon. Koko kokonko, kysyimme. Emme katsoneet koko kokkoa, täytyi lähteä nukkumaan.