Siirry pääsisältöön

Elämää linssin läpi

Hyvää uutta vuotta! Hiljaisuus blogin puolella on seurausta edelleen jyllänneistä pöpöistä. Sormet ristiin, että heti uudenvuodenpäivänä alkanut sairastelu olisi nyt lopultakin ohi ja loppuvuoden saisin nauttia terveistä päivistä.

Tänään tein jotain, mitä olin suunnitellut jo muutaman kuukauden. Lähdin Helsinkiin erään ranskalaisen miehen takia. Nimittäin Henri Cartier-Bressonin. Ateneumissa on hänen kuvistaan näyttely vielä tämän kuun viimeiseen päivään asti.


Onko Henri Cartier-Bresson (1908-2004) teille tuttu? Hän oli viime vuosisadan merkittävimpiä valokuvaajia. Cartier-Bresson matkusti kamera kaulassaan neljän vuosikymmenen aikana ympäri maailmaa ja oli todistamassa sekä tavallisten ihmisten arkipäivää että maailman suurien nimekkäiden henkilöiden edesottamuksia. Hän kuvasi toisen maailmansodan keskitysleireiltä vapatuvia vankeja; hän oli Kiinassa kun Mao Zedong joukkoineen marssi Pekingiin; hän kuvasi Gandhin vain hetkeä ennen tämän salamurhaa; hän kuvasi Picassoa ja Matissea työssään sekä paljon muita tunnettuja taiteilijoita, kirjailijoita, elokuvaohjaajia.

Minua kosketti erityisesti teos, mikä on kuvattu vuonna 1947 New Yorkissa. Pakolaislaiva oli saapunut maahan ja äiti on löytänyt Eurooppaan jääneen ja nyt laivan mukana tulleen aikuisen poikansa. Kuvassa he syleilevät kyynelehtien niin, että meinasi minunkin silmäkulmasta vierähtää kyynel.

Oletko sinä jo käynyt katsomassa Henri Cartier-Bressonin näyttelyn? Mikä kuva jäi sinun mieleesi? Ja te, jotka ette ole vielä käyneet katsomassa: hop-hop - kaksi viikkoa aikaa!

Näyttelyn aikana innostuin jälleen mustavalkoisista kuvista niin, että olihan minunkin otettava pari kuvaa. Ei ihan Cartier-Bressonin tasoa, mutta hän ei kuvannutkaan huonolla älypuhelimella :)



Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa sunnuntai-iltaa, kuullaan taas!

Kommentit

  1. Ihania mustavalkoisia kuvia. Sait vangittua niihin ihanasti vanhanajan fiiliksen.
    Täällä odotellaan jo uutta päivitystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sarica :)
      Olen ollut (ja tulen olemaan vielä ainakin pari viikkoa) niin kiireinen, että en ole ehtinyt tehdä mitään sellaista, mistä te olisitte kiinnostuneita... Koita jaksaa vielä odotella :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusia tuulia

Tämä blogi on tehnyt hidasta kuolemaa jo hyvän tovin. Olen pohtinut paljon erilaisia asioita viime vuoden ja lopulta eräs niistä asioista konkertisoitui. Päätös lopettaa tämä Maison Mimizan ja aloittaa uusi. Tulen kirjoittamaan asioista, joista saan energiaa ja jotka tekevät minut hyvänvoivaksi ja onnelliseksi. Niitä ovat muun muassa lukeminen, käsityöt, liikunta ja matkustaminen. Kohti unelmia! Kiitos teille lukijoille tästä matkasta ja tervetuloa kulkemaan Kultaista polkua kanssani! http://kultainenpolkublog.blogspot.fi/   Minut löytää myös Instasta @jane_crapbag  

Testattu ja hyväksi todettu

Uskaltauduin vihdoin ja viimein ilmoittautumaan Raverlyssa testineulojaksi. Valitsin sellaisen mallin, minkä tällainen hidas ja kädet muutakin tekemistä täynnä oleva neuloja saa valmiiksi määräaikaan mennessä. Pipo. Kiirehän siinä tuli, mutta sain ihan ajoissa pipon valmiiksi ja lähetettyä raportin mallin suunnittelijalle. Kokemus oli tosi kiva, vaikka vähän teki vaikeaa pysyä tiukasti ohjeessa sortumatta soveltamiseen. Mitäs tykkäätte? Pipo pääsee ehdottomasti käyttöön ja pipokelejä varmasti riittää vielä vähän aikaa. Malli: Chunky 4 Cables Hat / Nicki Lantz Lanka: Novita Tempo Ja kyllä minä ehdin jo tehdä toisenkin vähän soveltaen, mutta siitä hieman myöhemmin. Ihanaa sunnuntai-iltaa! Minä vietän tämän illan Rimakauhun ja rakkauden parissa - JEE!

Frillahame

Hyvää alkanutta vuotta 2017! Olen huomannut olevani todellinen pitkänmatkan juoksija. Hitaasti mutta (epä)varmasti saan keskeneräisiä käsitöitä valmiiksi. Tämä hame valmistui vihdoin ja viimein viime vuoden lopussa. Pitkään maaliviiva häämötti ja lopulta sain ommeltua puuttuneen resorin hameen vyötärölle. Ajoitus osui kuitenkin nappiin, juurikin siskontyttöni syntymäpäiväjuhlien aamuna. Resori kiinni ja autoon! Siskontyttö ihastui lahjaksi saamaansa hameeseen ja täytyy sanoa, että hame on hänelle juuri täydellinen. Valitettavasti minulla ei ole näyttää teille kuvia hameesta hänen päällään joten joudutte tyytymään näihin kuviin, mitkä nappasin pikaisesti ennen kuin kääräisin lahjan pakettiin. Kuvitelkaa 8-vuotias tyttö hameen sisään iso ja ylpeä hymy huulille :) Tädin sydäntä lämmittää kun siskontyttö on pukeutunut tähän hameeseen jokainen kerta kun hänet olen sittemmin nähnyt. Paras kiitos mitä toivoa saattaa! Virkkasin hameen Lankamaailmasta saadusta Nordlysin villast