Siirry pääsisältöön

Syys on saapunut

Syksyiset terveiset täältä sairasmajasta! Alkaa tulla kuukauden päivät täyteen tätä räkätautia, eikä loppua näy. Se näkyy myös viime aikojen aktiivisuudessani tai tarkemmin sanottuna aktiivisuuden puutteessa.

Jotain olen sentään saanut tehtyä. Poikani tilasi minulta pääkallovillasukat. Toiveena oli, että toinen sukka on sininen ja toinen punainen ja molemmissa on joka puolella pääkalloja. Sääriluita ei saanut olla, vain pääkallot. Sinistä ja valkoista 7 Veljestä löytyi omasta takaa ja sopiva punainen sävy löytyi lähikaupasta.

Suunnittelin silmukkamäärälle sopivan pääkallokuvion ja aloin työhön. Olisinkohan kantapään alkuun päässyt kun päätin kokeilla sukkaa pojan jalkaan. Noh, siinähän kävi niin, että sukka ei mennyt jalkaan. Ei muuta kuin kaikki pois ja isommalla silmukkamäärällä (ja siten myös uudella, isommalla kuviolla) uuteen, parempaan alkuun!

Poikakin taisi jo odottaa sukkia ja oli ottanut kuvan keskeneräisestä työstä - löysin tämän eilen kun latasin kuvia koneelle. Hyvältä näyttää!


Jatkoin innoissani yli kantapään kun jalkapöydän kohdassa epäilykseni heräsivät uudelleen - tuleekohan tästä nyt varmasti sopiva. Kokeillaanpas nyt varmuuden vuoksi, jotta saan epäilyni hiljenemään. Arvatkaa miten kävi?

Kyllä, liian tiukkahan se oli!

Olen tehnyt kuvioneuleita todella vähän ja vaikka olin ottanut kuvioiden kohdalle isommat puikot ja yrittänyt tehdä löysempää niin eihän siitä mitään tullut. Luulin jo, että poika ei saa pääkallojaan laisinkaan. Mutta kun näin pettyneen ilmeet hänen kasvoillaan kerrottuani, että en taida osata tehdä pääkallosukkia, päätin, että jotain on pakko saada. Päädyin siihen lopputulokseen, että jätän ylimmän pääkallorivin varresta jäljelle ja puran kaiken muun. Varsiosa kun muutenkin oli ihan sopiva.

Lopulta sukat valmistuivat ripeästi ja poika sai uudet sukat jalkaansa perjantai-iltana.



Voi näitä valokuvauksen riemuhetkiä! Pimeässä oli saatava heti otettua kuvat. Sukat jotenkuten vedettynä jalkaan ja uudet pitkät kalsarit jalassa. Mutta menköön nyt tämän projektin teemalla loppuun asti!

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusia tuulia

Tämä blogi on tehnyt hidasta kuolemaa jo hyvän tovin. Olen pohtinut paljon erilaisia asioita viime vuoden ja lopulta eräs niistä asioista konkertisoitui. Päätös lopettaa tämä Maison Mimizan ja aloittaa uusi.

Tulen kirjoittamaan asioista, joista saan energiaa ja jotka tekevät minut hyvänvoivaksi ja onnelliseksi. Niitä ovat muun muassa lukeminen, käsityöt, liikunta ja matkustaminen. Kohti unelmia!

Kiitos teille lukijoille tästä matkasta ja tervetuloa kulkemaan Kultaista polkua kanssani!


http://kultainenpolkublog.blogspot.fi/

Minut löytää myös Instasta @jane_crapbag

Korttitehtaalta iltaa!

Eilen pääsin taas askartelemaan onnittelukorttia, tällä kertaa äitini syntymäpäivän kunniaksi.

Ei tarvinnut pitkään miettiä millaisen kortin tekisin kun muistin kaapissa olevat tapettikirjat ja sieltä erään tietyn ovi-ikkuna-tapetin. Siitä se ajatus sitten lähti :) Sisko tai äiti eivät tahtoneet uskoa, että olen tehnyt itse kortin, joten kaipa siitä sitten hyvä tuli :)





Tätä postausta kirjoittaessani tajusin, että en ole näyttänyt millainen isänpäiväkortti tehtiin pojan kanssa isälleni. Isänpäiväkorttiin täytyi etsiä inspistä Pinterestistä. Isäni osti syksyllä traktorin, joten tiesin heti kun oikea korttimalli osui kohdalle! Maalia (sinistä tietenkin!) pojan jalkaan ja pian kortti oli valmis. Tästä tulikin tosi hauska!


Ja lopuksi ensimmäisen adventti-illan tunnelmia. Paree sulkea korvat ikkunan takaa tulevasta sateen ropinasta..

DIY Kerrostarjotin

Minulla on ollut jo varmaan vuoden päivät kaksi Monsoonin lautasta, joista olen halunnut tehdä kerrostarjottimen. En vain ole onnistunut löytämään sopivaa välikappaletta. Kunnes viime viikolla käydessäni Punaisen Ristin Konttitorilla, löysin täydellisen snapsi(?)lasin! 
Hieman pikaliimaa (kynsilakkamainen sivellinliima) ja avot, kerrostarjotin valmis muutamassa minuutissa! Nyt vain pitäisi vielä keksiä missä sitä voisi säilyttää. Haaveilen vitriinikaapista, mutta vielä ainakaan en ole sellaista onnistunut saamaan...