Siirry pääsisältöön

DIY päällystetyt purkit

Neulepuikkoni ja virkkuukoukkuni kaipasivat paremmat säilytysolosuhteet. Päädyin päällystämään niille purkit juuttinarulla ja ristipistoin koristetulla huovalla. 

Neulepuikkopurkkiin tarvitaan sipsipurkki, juuttinarua, (elintarvike)väriä, kulho ja kuumaa vettä.


Kokeilin juutinarun liukuvärjäämistä mustalla elintarvikevärillä. En tiedä onko juutinaru kovin hyvin värjäytyvää muutenkaan, mutta ainakaan minä en onnistunut kovin hyvää tulosta saamaan aikaan. Väri lähti huuhdeltaessa suurimmaksi osin pois.

Purkin pintaan levitetään parin sentin korkeudelta liimaa kerrallaan ja kieputetaan narua purkin ympäri. Aloitetaan pohjasta ja edetään suuaukkoa kohti. Liukuvärjättyä narua käytettäessä aloitetaan tummalla osuudella. Kannattaa käyttää melko runsaasti liimaa, mutta ei niin paljon, että sitä pursuaa narujen välistä. Narun kierrettä voi hiukan pyöritellä auki nätimmän lopputuloksen saamiseksi.


Kun koko purkki on päällystetty, katkaistaan naru ja liimataan kunnolla kiinni aivan purkin reunaan. Itse painoin vielä reilusti kynnellä jotta naru varmasti liimautuu kunnolla kiinni purkkiin eikä lähde purkautumaan. Annetaan kuivua mielellään yön yli.

Virkkasin vielä purkin pohjaan pienen pyörylän suojaamaan neulepukkojen päitä.




Virkkuukoukkupurkkia varten tarvitaan matalahko purkki, tässä soijalesitiinipurkki, huopaa, kirjontalankaa ja aida- tai muuta ristipistoiluun sopivaa kangasta (ei kuvassa).


Valitaan ristipistottava kuva. Minä otin malliksi ja hieman sovelsin Japon au point de croix -kirjasta löytämäni kukkakuvion. Mitataan purkin korkeus ja ympärysmitta ja leikataan sopiva pala huovasta. Harsitaan aidakangas (minulla oli muovisen tuntuista ristipisto/kanavatyökangasta) reunoista kiinni huopaan. Kirjotaan haluttu kuvio huovan ja aidakankaan läpi. 


Irrotetaan harsinpistot ja lähdetään purkamaan aidakangasta naru kerrallaan.


Vielä vähän. Tuollaista muovista kangasta käytettäessä sormet alkoivat jo olla melko kovilla. Suosittelen siis kevyemmän kankaan käyttämistä :) 


Lopuksi sivellään liimaa reilusti huovan nurjalle puolelle. Huopa imee melko lailla liimaa itseensä, joten ei kannata säästellä liimaa liikaa. Huolehdi, että liimaa on sivelty reunoja myöten, että reunat ei jää repsottamaan. 

Limataan huopa purkin kylkeen. Tarvittaessa venytetään huopaa kevyesti niin, että purkki peittyy kunnolla, ristipistotyö on vetänyt huopaa hieman pienempään kokoon.

Annetaan myös tämän purkin kuivua yön yli. 

Seuraavana päivänä purkit ovat valmiina käyttöön! Juuttinarussakin näkyy pienen pieni häivähdys liukuvärjäyksestä :) 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusia tuulia

Tämä blogi on tehnyt hidasta kuolemaa jo hyvän tovin. Olen pohtinut paljon erilaisia asioita viime vuoden ja lopulta eräs niistä asioista konkertisoitui. Päätös lopettaa tämä Maison Mimizan ja aloittaa uusi.

Tulen kirjoittamaan asioista, joista saan energiaa ja jotka tekevät minut hyvänvoivaksi ja onnelliseksi. Niitä ovat muun muassa lukeminen, käsityöt, liikunta ja matkustaminen. Kohti unelmia!

Kiitos teille lukijoille tästä matkasta ja tervetuloa kulkemaan Kultaista polkua kanssani!


http://kultainenpolkublog.blogspot.fi/

Minut löytää myös Instasta @jane_crapbag

Korttitehtaalta iltaa!

Eilen pääsin taas askartelemaan onnittelukorttia, tällä kertaa äitini syntymäpäivän kunniaksi.

Ei tarvinnut pitkään miettiä millaisen kortin tekisin kun muistin kaapissa olevat tapettikirjat ja sieltä erään tietyn ovi-ikkuna-tapetin. Siitä se ajatus sitten lähti :) Sisko tai äiti eivät tahtoneet uskoa, että olen tehnyt itse kortin, joten kaipa siitä sitten hyvä tuli :)





Tätä postausta kirjoittaessani tajusin, että en ole näyttänyt millainen isänpäiväkortti tehtiin pojan kanssa isälleni. Isänpäiväkorttiin täytyi etsiä inspistä Pinterestistä. Isäni osti syksyllä traktorin, joten tiesin heti kun oikea korttimalli osui kohdalle! Maalia (sinistä tietenkin!) pojan jalkaan ja pian kortti oli valmis. Tästä tulikin tosi hauska!


Ja lopuksi ensimmäisen adventti-illan tunnelmia. Paree sulkea korvat ikkunan takaa tulevasta sateen ropinasta..

Juhannuksen perunasalaatti

Keskikesä. Ei kyllä tunnu siltä kun lämpömittari nousee vain kymmenen asteen paikkeille. Eilen juhlittiin juhannusta kylmimmässä säässä 30 vuoteen. No, ei auta kuin toivoa suunnan olevan vain ylöspäin loppukesän osalta.

Menimme eilen viettämään iltapäivää ja iltaa ystäväperheen luokse. Lupasivat pitää grillin kuumana. Minä lupasin tuoda täytettä grilliin ja mahaan. Marinoin kanaa ja paprikaa, ja tein superhyvää perunasalaattia.

Pilkoin


kevät(puna)sipulia,


avokadoa, kurkkua,


ja valkosipulia.

Sekoitin vihreät.



Keitin ja pilkoin uusia perunoita ja


lisäsin ne sekaan.

Sekoitin


2 dl kermaviiliä, 1 dl ranskankermaa, suolaa, pippuria ja hieman sinappia.

Kermaviilisekoitus joukkoon ja avot!





Salaatti sai hyvät kehut juhannuspöydässä. Suosittelen kokeilemaan!

Lapset houkuttelivat meidät vielä katsomaan kokkoa. Olisivat halunneet nähdä koko kokon. Koko kokonko, kysyimme. Emme katsoneet koko kokkoa, täytyi lähteä nukkumaan.